Direktiivi tarkemmin
Palkka-avoimuusdirektiivi hyväksyttiin vuonna 2023. Sen tavoitteena on kaventaa sukupuolten välistä palkkaeroa siellä, mistä se syntyy: palkoissa, jotka määritetään ilman selkeitä kriteerejä ja pidetään piilossa. Virallisessa nimessä puhutaan palkkauksen läpinäkyvyydestä. Direktiivi koskee julkisen ja yksityisen sektorin työnantajia ja kaikkia työntekijöitä, joilla on työsopimus tai työsuhde. Suomessa se on tarkoitus panna täytäntöön hallituksen esityksellä HE 129/2026 vp, joka muuttaisi tasa-arvolakia, mutta esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä eikä se ole vielä laki. Maakohtaisilta sivuilta näkee, kuinka pitkällä kunkin maan lainsäädäntö on.
Samanarvoinen työ
Sama palkka koskee sekä samanlaisia tehtäviä että erilaisia tehtäviä, jotka ovat yhtä arvokkaita. Tehtäviä verrataan objektiivisin ja sukupuolineutraalein kriteerein, joita ovat esimerkiksi pätevyys, kuormitus, vastuu ja työolot. Useimmat direktiivin velvoitteet koskevat samaa tai samanarvoista työtä tekeviä työntekijäryhmiä, joten tehtävien ryhmittely on ensimmäinen askel. Samanarvoisen työn tunnistaminen Suomessa.
Ennen työsuhdetta
Työnhakija saa tiedon alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä ennen työhaastattelua, eikä työnantaja saa kysyä aiemmasta palkasta. Työpaikkailmoitusten ja tehtävänimikkeiden on oltava sukupuolineutraaleja. Palkka rekrytoinnissa maittain.
Työsuhteen aikana
Työntekijöiden saatavilla on oltava kriteerit, joilla palkka ja palkkakehitys määräytyvät. Työntekijä voi pyytää oman palkkatasonsa ja ryhmänsä keskipalkkatasot sukupuolen mukaan eriteltyinä. Työnantajan on vastattava kahden kuukauden kuluessa ja muistutettava oikeudesta kaikkia kerran vuodessa. Ehdot, jotka estävät työntekijää kertomasta omaa palkkaansa, kielletään. Tiedonsaantioikeus maittain.
Palkkaraportointi ja yhteinen palkka-arviointi
Vähintään 100 työntekijän työnantajat raportoivat seitsemän palkkaeromittaria, vähintään 250 työntekijän työnantajat vuosittain ja pienemmät joka kolmas vuosi. Jos työntekijäryhmässä on vähintään 5 prosentin ero, jota ei ole perusteltu eikä korjattu kuudessa kuukaudessa, seuraa yhteinen palkka-arviointi henkilöstön edustajien kanssa. Palkkaraportointi maittain.
Valvonta ja seuraamukset
Palkkasyrjintää kokeneella työntekijällä on oikeus täyteen korvaukseen, myös saamatta jääneisiin palkkoihin. Jos työnantaja ei ole noudattanut avoimuusvelvoitteitaan, todistustaakka siirtyy työnantajalle. Vanhentumisaika on vähintään kolme vuotta, ja jäsenvaltiot säätävät seuraamuksista, kuten sakoista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.
Valmistaudu näin
- Rakenna työarkkitehtuuri, joka ryhmittelee tehtävät samanarvoisen työn ryhmiin.
- Kirjaa palkkakriteerit sekä palkan määrittämiselle että palkkakehitykselle.
- Määritä palkkahaarukka jokaiselle tehtävälle, jotta se voidaan kertoa rekrytoinnissa.
- Analysoi palkkaerot työntekijäryhmittäin ja kirjaa, mitkä niistä voidaan perustella.
- Luo prosessi palkkatietopyynnöille ja vuosittaiselle ilmoitukselle.
- Seuraa oman maan lakia: aikataulu ja yksityiskohdat ratkeavat kansallisessa täytäntöönpanossa.