Palkka työpaikkailmoituksessa: palkkahaarukka ja kielto kysyä aiempaa palkkaa

Mitä direktiivi sanoo

Direktiivin (EU) 2023/970 5 artikla asettaa rekrytoinnille kolme sääntöä:

• työnhakijalla on oikeus saada tieto tehtävän alkupalkasta tai sen vaihteluvälistä, jonka on perustuttava objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin, sekä tarvittaessa tehtävää koskevista työehtosopimuksen määräyksistä,
• työnantaja ei saa kysyä hakijalta tämän nykyisten tai aiempien työsuhteiden palkkahistoriaa ja
• työpaikkailmoitusten ja tehtävänimikkeiden on oltava sukupuolineutraaleja, ja työhönoton on oltava syrjimätöntä.

Tällaiset tiedot on ilmoitettava siten, että varmistetaan tietoon perustuva ja läpinäkyvä palkkaneuvottelu, esimerkiksi julkaisemalla ne työpaikkailmoituksessa, ennen työhaastattelua tai muulla tavoin.

Direktiivi (EU) 2023/970, 5 artiklan 1 kohta

Koko artikla on luettavissa virallisesta suomenkielisestä tekstistä EUR-Lexissä. Artiklan otsikko on ”Palkkauksen läpinäkyvyys ennen työhönottoa”. Direktiivi ei edellytä, että palkkahaarukka on itse työpaikkailmoituksessa: ilmoitus on yksi vaihtoehto, ja tiedon voi antaa myös ennen työhaastattelua. Osa maista menee pidemmälle, joten kansallinen sääntö kannattaa tarkistaa.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

Alkupalkka tai palkkahaarukka ennen haastattelua

Hakijan on saatava tieto palkasta niin ajoissa, että hän voi neuvotella palkastaan tietoon perustuen. Työpaikkailmoitukseen kirjattu palkkahaarukka täyttää vaatimuksen kaikkialla. Tieto ennen ensimmäistä haastattelua riittää direktiivin mukaan silloin, kun kansallinen laki sen sallii.

Haarukka johdetaan palkkausjärjestelmästä

Luvun on perustuttava objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin. Käytännössä haarukka tulee tehtävän vaativuustasosta palkkausjärjestelmässä eikä neuvottelusta yksittäisen hakijan kanssa.

Nykyistä tai aiempaa palkkaa ei kysytä

Haastattelijat, hakulomakkeet ja rekrytointikumppanit eivät saa kysyä, mitä hakija ansaitsee nyt tai on ansainnut aiemmin. Palkkatarjous perustuu tehtävän palkkahaarukkaan, ei hakijan palkkahistoriaan.

Sukupuolineutraalit ilmoitukset ja nimikkeet

Tehtävänimike tai ilmoituksen sanamuoto ei saa antaa ymmärtää, että tehtävä sopii vain toiselle sukupuolelle, ja valinnan on oltava syrjimätön.

Tilanne maittain

Se, pitääkö palkka ilmoittaa työpaikkailmoituksessa ja milloin säännöt tulevat voimaan, riippuu kunkin maan laista. Taulukon tiedot tulevat palkka-avoimuusdirektiivin seurannastamme ja päivittyvät, kun maan lainsäädäntö etenee.

Palkka työpaikkailmoituksessa Suomessa

Suomessa direktiivi on tarkoitus panna täytäntöön hallituksen esityksellä HE 129/2026 vp, josta puhutaan arkikielessä palkka-avoimuuslakina. Esitys muuttaisi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia (609/1986). Rekrytoinnista säädettäisiin uudessa 6 f §:ssä ”Palkkauksen läpinäkyvyys ennen työhönottoa”. Pykälässä ei ole henkilöstörajaa, joten se koskisi kaikkia työnantajia.

Esitys ei ole vielä laki. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi mietintönsä TyVM 9/2026 vp 22.10.2026 ja ehdotti tasa-arvolain muutoksia hyväksyttäviksi muuttamattomina. Eduskunta ei ole vielä käsitellyt esitystä täysistunnossa, eikä lakiehdotuksessa ole vielä voimaantulopäivää.

Työnantajan on varmistettava tietoon perustuva ja läpinäkyvä palkkaneuvottelu antamalla tässä pykälässä tarkoitetut tiedot työnhakijalle riittävän ajoissa julkaisemalla tiedot työpaikkailmoituksessa, antamalla ne ennen työhaastattelua tai muulla tavoin.

HE 129/2026 vp, ehdotettu tasa-arvolain 6 f §:n 3 momentti

Pitääkö palkan olla itse ilmoituksessa?

Esityksen mukaan ei. Työpaikkailmoitus olisi yksi kolmesta tavasta: tiedon voisi antaa myös ennen työhaastattelua tai muulla tavoin, kunhan hakija saa sen riittävän ajoissa. Perustelujen mukaan tiedot olisi annettava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa rekrytointia. Suomi ei siis tältä osin menisi direktiiviä pidemmälle.

Esitys jättää auki, pitääkö tieto antaa kaikille hakijoille vai vain haastatteluun kutsutuille, jos palkkaa ei ole kerrottu ilmoituksessa. Tasa-arvovaltuutettu nosti kysymyksen esiin lausunnossaan, eikä tarkempaa ohjetta vielä ole. Kun palkkahaarukka on jo ilmoituksessa, kysymystä ei synny.

Mitä hakijalle kerrottaisiin

Esityksen mukaan työnantajan olisi kerrottava hakijalle:

• tehtävästä maksettava, objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin perustuva alkupalkka tai sen vaihteluväli sekä
• tarvittaessa työnantajan soveltaman työ- tai virkaehtosopimuksen tehtävää koskevat määräykset. Perustelujen mukaan pelkkä työehtosopimuksen nimeäminen ei riittäisi, vaan hakijalle kerrottaisiin palkan määräytymistä koskevat ehdot.

Vammaiselle työnhakijalle tiedot olisi annettava saavutettavassa muodossa ja hänen erityistarpeensa huomioon ottaen.

Palkkahistoriaa ei saisi kysyä

Pykälän 4 momentin mukaan työnantaja ”ei saa tiedustella työnhakijalta hänen nykyisten tai aiempien työsuhteidensa palkkatietoja”. Voimassa olevassa tasa-arvolaissa vastaavaa kieltoa ei ole. Esitys ei käsittele erikseen tilannetta, jossa rekrytointi on annettu esimerkiksi suorahakuyrityksen hoidettavaksi, joten kumppaneiden ohjeet kannattaa käydä läpi.

Sukupuolineutraalit ilmoitukset jo nykyisen lain mukaan

Sukupuolineutraaleista työpaikkailmoituksista esitys ei ehdota uutta säännöstä, vaan viittaa voimassa olevan tasa-arvolain 14 §:ään: työpaikkaa ei saa ilmoittaa vain naisten tai miesten haettavaksi ilman työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä. Valiokunnan vastalauseessa ehdotettiin sukupuolineutraaleja tehtävänimikkeitä koskevaa lisäystä, mutta valiokunta ei hyväksynyt sitä.

Mitä laiminlyönnistä seuraisi

Jos työnantaja ei antaisi 6 f §:n 1–3 momentin mukaisia tietoja, sen olisi palkkasyrjintää koskevassa asiassa osoitettava, ettei syrjintää ole tapahtunut. Todistustaakka ei kääntyisi, jos työnantaja osoittaa laiminlyönnin olleen ilmeisen tahaton ja vähäinen. Tasa-arvovaltuutettu voisi lisäksi viedä asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan, joka voisi tarvittaessa sakon uhalla velvoittaa työnantajan täyttämään velvollisuutensa.

Valmistaudu näin

• Määritä jokaiselle avoimelle tehtävälle vaativuustaso ja palkkahaarukka palkkausjärjestelmästä ennen kuin ilmoitus julkaistaan.
• Kirjaa, miten palkkahaarukat määritetään: mitkä kriteerit ja mikä markkinadata ovat taustalla ja kuka haarukat hyväksyy.
• Päivitä hakulomakkeet ja haastatteluohjeet niin, ettei kukaan kysy hakijan nykyistä tai aiempaa palkkaa. Ohjeista myös ulkoiset rekrytointikumppanit.
• Selvitä sovellettavan työehtosopimuksen palkkamääräykset valmiiksi, jotta ne voi kertoa hakijalle tehtäväkohtaisesti.
• Käy tehtävänimikkeet ja ilmoituspohjat läpi sukupuolittuneen kielen varalta.
• Vertaa palkkatarjouksia haarukkaan ja kirjaa perustelu, jos tarjous jää haarukan ulkopuolelle.
• Sovita haarukat nykyisten työntekijöiden palkkoihin, jottei julkaistu haarukka paljasta eroja, joita ei pysty perustelemaan.

Evenpayssa tehtävien vaativuustasot ja palkkahaarukat rakennetaan työarkkitehtuuriin, josta työpaikkailmoitukset ja palkkatarjoukset saavat lukunsa. Näin jokaisella haarukalla on dokumentoitu peruste. Katso, miten työarkkitehtuuri toimii Evenpayssa.