Siirry sisältöön

Palkka-avoimuus Kroatiassa

Julkaistu luonnos Päivitetty viimeksi 4.11.2026
  • Palkkatietopyynnöt Ehdotettu

    Ehdotettu 139.f(1),(4): vertailuun otettaisiin työntekijän oma palkkataso sekä miesten ja naisten keskimääräiset palkkatasot ja vuosittaiset tulot (90.a). Vertailuryhmänä olisivat saman työnantajan palveluksessa olevat, samaan ryhmään kuuluvat työntekijät, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Tunnistettavuuden suojatoimet (139.l(4)–(5)) ohjaisivat arkaluonteiset tiedot edustajien tai tasa-arvoelimen kautta. Oikeudenkäynnissä käytettävä vertailuaineisto (135.a) on laajempaa. Se voi kattaa useita työnantajia ja eri ajanjaksoja, jos niihin sovelletaan samoja oikeudellisia lähteitä.

    Julkaistussa luonnoksessa, ei vielä voimassa.

    Mitä tämä tarkoittaa käytännössä

  • Vastausaika Ehdotettu 139.f(9): vastaus on annettava kirjallisesti ja sen on oltava täsmällinen ja täydellinen 60 päivän kuluessa pyynnöstä. Lisäselvitys on annettava 30 päivän kuluessa ehdotetun 139.f(10):n mukaan. Kohdan (9) sanamuoto viittaa vain kohtaan (1), mutta ehdotettu seuraamus 228(1)(34) kattaa myös kohdan (4). Vastaanoton ja tuloksen toimittamisen määräaikojen yhdenmukaisuus tulee selventää.

    Jokaisesta pyynnöstä alkaa määräaika. Vastaaminen edellyttää, että palkkarakenteet ja samanarvoisen työn ryhmittelyt ovat jo valmiina.

  • Aiempaa palkkaa ei saa kysyä

    Hakija saa tiedon palkkahaarukasta ennen haastattelua, eikä työnantaja saa kysyä hänen nykyistä palkkaansa.

Kroatia ei ole vielä hyväksynyt palkka-avoimuutta koskevaa lakia. Maa julkaisi 2. marraskuuta 2026 kuulemisluonnoksen, jolla muutettaisiin työlakia. Kyseessä on ehdotus eikä laki, joten se ei aseta työnantajille tällä hetkellä uusia velvoitteita.

Luonnoksen kuuleminen päättyy 2. joulukuuta 2026, ja kuulemisraportin odotetaan valmistuvan 2. tammikuuta 2027. Sen jälkeen tarkistettu luonnos on vielä käsiteltävä hallituksessa ja Saborissa, ja se on saatettava voimaan. Useat yksityiskohdat, kuten palkkatietojen keruu ja laskentatapa, on jätetty asetuksella määriteltäviksi, mutta asetusta ei ole vielä olemassa.

Luonnokseen kannattaa tutustua jo nyt. Se osoittaa suunnan, ja osa sen ratkaisuista, kuten keskitetty raportointijärjestelmä ja oma aikataulu, poikkeaa siitä, mitä voisi olettaa.

Toimenpide

Laki tai toimenpide
Nacrt prijedloga zakona o izmjenama i dopunama Zakona o radu: julkaistu kuulemisluonnos, ei ole säädetty.
Keskeiset velvoitteet alkavat
Luonnoksen 36 artikla: laki tulisi voimaan kahdeksantena päivänä virallisessa lehdessä julkaisemisesta, jos se hyväksytään. Työsääntöjen ja sopimusten siirtymäaika olisi 4/5 kuukautta. Kuuden kuukauden tietoja koskevat lausekkeet vaativat selvennystä. Kiinteää kalenteripäivää voimaantulolle ei ole.
Keitä koskee
Ehdotettu valtakunnallinen työlakipaketti (Labour Act): yleiset avoimuus- ja arviointivelvoitteet koskisivat kaikkia soveltamisalaan kuuluvia työnantajia. Etenemiskriteerit koskisivat työnantajia, joilla on 50+ työntekijää, ja työsääntöihin perustuvat kriteerit työnantajia, joilla on 20+ työntekijää. Alle 20 työntekijän työnantajilla käytettäisiin sopimusperusteista tapaa. Raportointi koskisi työnantajia, joilla edellisen vuoden keskimääräinen työntekijämäärä on 100+. Vuokratyöntekijöiden käyttäjäyritykset laskisivat vuokratyöntekijät mukaan työntekijämäärään (139.b, 139.h). Erityislakien soveltamisala säilyy edelleen.

Mitä laki edellyttää

Miten Kroatia poikkeaa direktiivistä

Luonnosteksti ohittaa lehdistötiivistelmän: palkkatiedot annetaan ennen haastattelua, ei haastattelussa. Kynnysarvot ovat 100+ ja 250+ (ei lehdistön ilmaisua "yli"). Yhteisen palkka-arvioinnin (JPA) käynnistävä raja on vähintään 5 %. Ehdotettu 150+ työntekijän työnantajien ensimmäinen raportti olisi 7. kesäkuuta 2028, ei EU:n vuoden 2027 lähtöajankohta. NSTP ja FINA kokoaisivat raportit keskitetysti: 7 palkkamittaria ja 5 saantiin liittyvää mittaria, joille on määritelty syöttötietojen poikkeukset. Vuosittainen oikeuksia koskeva tiedote 31. toukokuuta mennessä, vastausaika 60 päivää ja selvitys 30 päivässä, etenemisvelvoite 50+. Luonnoksen kuuden kuukauden aineistolausekkeet ovat tulkinnanvaraisia, eikä niitä pidetä yleisenä siirtymäaikana.

Mitä tämä tarkoittaa työnantajille

Voimassa olevan työlain velvoitteet säilyvät ennallaan: sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä, palkan määräytymisperusteet, joita ei voi pitää liikesalaisuuksina, ja kirjallinen palkkalaskelma pyynnöstä. Ne ovat lähtötaso. Luonnoksen säännöksiä sovellettaisiin vasta, jos ja kun luonnos hyväksytään lainsäädännöksi.

Luonnos toisi uusia velvoitteita: palkkatietojen antaminen ennen työhaastattelua, palkkahaarukat, kielto kysyä aiempaa palkkaa sekä työntekijän oikeus pyytää tietoa omasta palkkatasostaan ja vertailukelpoisten työntekijöiden keskipalkasta. Lisäksi työnantajille, joiden edellisvuoden keskimääräinen työntekijämäärä on vähintään 100, vuokratyöntekijät mukaan luettuina, tulisi palkkaeroraportointi. Raportointi tehtäisiin FINAn ylläpitämän keskitetyn järjestelmän kautta, ja 5 %:n palkkaero käynnistäisi yhteisen palkka-arvioinnin. Luonnoksessa ehdotetaan sakkoja, mutta ne ovat luonnoksen mukaisia haarukoita, eivät voimassa olevia seuraamuksia.

Muutama kohta on epäselvä, esimerkiksi ensimmäisten tietojen ajoitusta koskeva sanamuoto ja osa sisäisistä viittauksista. Siirtymäaikaa ei kannata olettaa, eikä aukkoja kannata täyttää muiden maiden säännöillä. Näin aikaa voi käyttää:

  • Nykyisten velvoitteiden hoitaminen. On varmistettava, että yhtä palkkaa, palkan määräytymisperusteita ja palkkalaskelmia koskevat prosessit toimivat kuten pitääkin.
  • Tehtäväryhmien ja palkkaperusteiden tarkistus. Luonnoksessa tiedonsaantioikeudet ja raportointi rakentuisivat niiden varaan.
  • Palkkahallinnon tietojen tarkistus. Kannattaa katsoa, miten sukupuoli, palkkatasot, työtunnit, henkilömäärä, vuokratyöntekijät ja palkanosat on kirjattu. Luonnos kohtelee joitakin eriä eri tavoin, esimerkiksi kaikille yhtäläisesti annettavia etuuksia ja kulukorvauksia.
  • Varautuminen keskitettyyn järjestelmään. Luonnoksen tavoitteena on perustaa järjestelmä 31. joulukuuta 2027 mennessä, mutta lopullinen tietomuoto selviää vasta asetuksesta.
  • Lausunnon antamisen harkinta 2. joulukuuta 2026 mennessä. Lausuntokierros on auki, jos käytännön huolia halutaan tuoda esiin.
  • Lain hyväksymisen seuraaminen. Luonnoksessa ehdotetaan, että työsääntöjen yhdenmukaistamiseen olisi 4 kuukautta ja sopimusmuutosten tarjoamiseen 5 kuukautta voimaantulosta. Mikään velvoite ei ala ennen kuin laki on hyväksytty.

Valvonta ja avoimet kysymykset

Toimivaltainen viranomainen
Ehdotettu: työministeriö valvoisi NSTP:tä ja seurantaa. FINA ylläpitäisi järjestelmää, kokoaisi raportit ja voisi käynnistää määriteltyjä menettelyjä, kun raporttia ei ole annettu (139.g, 139.r). Työsuojeluviranomaisena toimisi muutetun 223 artiklan mukainen viranomainen. Tasa-arvoelimestä säädettäisiin kohdassa 139.p.
Tasa-arvoelin
Sukupuolten tasa-arvon oikeusasiamies, nimetty nimenomaisesti ehdotetussa kohdassa 139.p.
Seuraamukset
Ehdotettu 227: 1 500-4 000 € oikeushenkilöinä toimiville työnantajille (neutraalit tehtävänimikkeet ja arviointipäätöksen toimittaminen) ja 200-500 € yksityishenkilöille tai vastuuhenkilöille. Ehdotettu 228: 5 000-9 000 € luetelluista avoimuutta, arviointia, tiedonantoa, raportointia ja yhteistä palkka-arviointia (JPA) koskevista rikkomuksista ja 650-1 000 € yksityishenkilöille tai vastuuhenkilöille. Määritellyissä toistuvissa rikkomuksissa 3 vuoden sisällä (228 (1) (34), (37), (38), (43)) seuraamus kaksinkertaistuisi. Alaikäisiin liittyvä kaksinkertaistus on erillinen. Nämä ovat luonnoksen rikkomuskohtaisia seuraamusvälejä, eivät voimassa olevia sakkoja.
Mikä voi vielä muuttua
Virallinen luonnos 10408 oli lausunnolla 2.11.-2.12.2026, ja raportin odotetaan valmistuvan 2. tammikuuta 2027. Kansilehdellä oleva elokuu 2026 ei ole julkaisupäivä. Lain hyväksymisestä tai voimassa olevista uusista velvoitteista ei ole varmistettu mitään. Artiklan 35 kohdissa (5) ja (8) tietojen ajoitus ilmaistaan sanoin "nastali najkasnije istekom šest mjeseci". Perustelut kuvaavat lähtökohdan, mutta eivät ratkaise, miltä ajalta historiatietoja tarkalleen tarvitaan. Ehdotetut 139.g (13) ja h (14) siirtäisivät keruumuodon ja laskentamenetelmän asetuksella annettaviksi, ja asetus annettaisiin 6 kuukauden kuluessa voimaantulosta. Luonnoksen sisäisissä viittauksissa on ongelmia: 139.f (9) ja seuraamus 228 (1) (34) eivät täsmää, ja 139.j (10) viittaa kohtaan h (8) eikä vapaaehtoiseen kohtaan h (9). Luonnosta ei kannata korjata hiljaa omin päin eikä siihen pidä tuoda EU:n päivämääriä tai sääntöjä.

Usein kysyttyä

Onko EU:n palkka-avoimuusdirektiivi jo voimassa Kroatian lainsäädännössä?

Ei vielä. Kroatia on julkaissut työlain muutosta koskevan lausuntokierrosluonnoksen, mutta sitä ei ole hyväksytty. Kunnes luonnos on hyväksytty, sen uudet velvoitteet eivät sido työnantajia.

Voisivatko kroatialaiset työntekijät pyytää palkkatietoja?

Luonnoksen mukaan kyllä. Työntekijä voisi pyytää tietoa omasta palkkatasostaan sekä samaa tai samanarvoista työtä samalla työnantajalla tekevien naisten ja miesten keskimääräisistä palkkatasoista. Työnantajalla olisi 60 päivää aikaa antaa kirjallinen, oikea ja täydellinen vastaus ja 30 päivää aikaa antaa lisäselvitys, jos sitä pyydetään. Kyseessä on ehdotus, ei vielä lakisääteinen oikeus.

Mitkä kroatialaiset työnantajat joutuisivat raportoimaan palkkaerosta?

Luonnoksessa raja olisi 100 työntekijää edellisen kalenterivuoden keskiarvona, ja vuokratyöntekijät otettaisiin laskennassa huomioon. Ensimmäinen raportti erääntyisi 7. kesäkuuta 2028 suurempien työnantajien ensimmäiselle ryhmälle ja 7. kesäkuuta 2031 niille, joilla on 100–149 työntekijää. Päivämäärät ovat ehdotettuja, eikä niitä ole vielä säädetty.

Miten palkkaeroraportointi toimisi Kroatiassa?

Luonnoksessa ehdotetaan hybridimallia, jossa tiedot koottaisiin keskitetysti. FINA ylläpitäisi järjestelmää ja kokoaisi raportit työnantajilta saatujen tietojen pohjalta. Tarkempi tiedonkeruumuoto ja laskentatapa määriteltäisiin asetuksessa, jota ei ole vielä laadittu.

Mitä seuraamuksia Kroatiassa ehdotetaan?

Luonnoksessa oikeushenkilöinä toimiville työnantajille asetettaisiin sakkohaarukat: 1 500–4 000 € joistakin rikkomuksista ja 5 000–9 000 € luetelluista avoimuutta, arviointia, tiedonantoa, raportointia ja yhteistä palkka-arviointia koskevista rikkomuksista. Vastuuhenkilöille määrättäisiin pienempiä summia, ja eräissä 3 vuoden sisällä toistuvissa rikkomuksissa sakko kaksinkertaistuisi. Luvut ovat luonnoksen lukuja, eivät voimassa olevia sakkoja.

Onko Kroatian luonnos EU:n direktiiviä tiukempi?

Sitä ei ole vielä arvioitu. Luonnos poikkeaa direktiivistä joiltain osin, esimerkiksi raportointipäivämäärien ja palkkaosien käsittelyn osalta, mutta täydellistä vertailua ei ole tehty.

Saat tiedon, kun Kroatia etenee

Tarkistamme jokaisen muutoksen virallisista lähteistä ennen kuin se päätyy seurantaan. Valitse itsellesi tärkeät maat, niin samat päivitykset tulevat myös sähköpostiisi.

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Vain lainsäädäntöpäivityksiä, ei markkinointia. Tilauksen voi perua milloin tahansa.

Author

Karl Engelvuori

Co-founder, CEO

Karl Engelvuori is the co-founder and CEO of Evenpay. At Evenpay he leads sales, partnerships and thought leadership, helping European employers turn pay transparency from a compliance requirement into a competitive strength.

Get in touch