Mitä direktiivi sanoo
Direktiivin (EU) 2023/970 7 artiklan mukaan jokaisella työntekijällä on oikeus pyytää ja saada kirjallisesti seuraavat tiedot:
- oma yksilöllinen palkkataso sekä
- samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasot sukupuolen mukaan eriteltyinä.
Työntekijöillä on oikeus pyytää ja saada kirjallisesti […] tietoja yksilöllisestä palkkatasostaan ja keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä sellaisten työntekijäryhmien osalta, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä kuin he.
Direktiivi (EU) 2023/970, 7 artiklan 1 kohta
Koko artikla on luettavissa virallisesta suomenkielisestä tekstistä EUR-Lexissä. Direktiivin virallisessa nimessä puhutaan palkkauksen läpinäkyvyydestä, arkikielessä palkka-avoimuudesta. Jokainen jäsenvaltio kirjaa oikeuden omaan lakiinsa, joten yksityiskohdat vaihtelevat maittain.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Kuka voi kysyä
Kuka tahansa työntekijä, joko itse, henkilöstön edustajan kautta tai tasa-arvoelimen kautta. Suomessa tasa-arvoelin on tasa-arvovaltuutettu. Jos vastaus on virheellinen tai puutteellinen, työntekijä voi pyytää lisäselvitystä ja on oikeutettu perusteltuun vastaukseen.
Mitä työntekijä saa tietää
Oman palkkatasonsa ja ryhmänsä keskipalkkatasot erikseen naisille ja miehille. Palkkataso tarkoittaa vuotuista bruttopalkkaa ja vastaavaa bruttotuntipalkkaa. Oikeus koskee keskiarvoja, ei yksittäisen kollegan palkkaa.
Vastaa viimeistään kahdessa kuukaudessa
Vastaus on annettava kohtuullisessa ajassa ja viimeistään kahden kuukauden kuluessa pyynnöstä. Kansalliset lait voivat tarkentaa menettelyä, esimerkiksi sitä, kuinka usein tietoja saa pyytää.
Muistuta oikeudesta joka vuosi
Työnantajan on kerrottava kaikille työntekijöille kerran vuodessa, että oikeus on olemassa ja miten sitä käytetään.
Palkkasalaisuuslausekkeet kielletään
Direktiivi kieltää sopimusehdot, jotka estävät työntekijää kertomasta omaa palkkaansa. Työnantaja voi kuitenkin vaatia, että pyynnön perusteella saatuja keskiarvoja käytetään vain samapalkkaisuutta koskevan oikeuden toteuttamiseen.
Tilanne maittain
Se, milloin oikeus tulee voimaan ja kuinka nopeasti työnantajan on vastattava, riippuu kunkin maan laista. Taulukon tiedot tulevat palkka-avoimuusdirektiivin seurannastamme ja päivittyvät, kun maan lainsäädäntö etenee.
| Maa | Oikeus saada palkkatietoja | Vastausaika | Mitä työntekijä saa tietää |
|---|---|---|---|
| Alankomaat | Ehdotettu | 2 kuukautta | – |
| Belgia | Voimassa | 2 kuukautta | Oma palkkataso sekä sukupuolittain eritellyt keskimääräiset palkkatasot samaa tai samanarvoista työtä tekeville (Flanderin julkinen sektori). |
| Bulgaria | Ehdotettu | Aluksi 2 kuukautta; perusteltuun lisäselvitykseen 14 päivää (ehdotettu) | Oma palkka sekä sukupuolittain eritellyt keskipalkat samaa tai samanarvoista työtä tekeville; jos tietojen antaminen voisi paljastaa toisen työntekijän yksilöllisen palkan, tiedot annettaisiin yrityksen ammattiliiton ja/tai syrjinnältä suojelun komission kautta. |
| Espanja | Ehdotettu | 2 kuukautta | Oma palkkataso sekä sukupuolen mukaan eritellyt keskimääräiset palkkatasot työntekijäryhmissä, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä |
| Irlanti | Tarkentuu | Direktiiviin perustuvaa vastausaikaa ei löytynyt | – |
| Italia | Voimassa | 2 kuukautta, kirjallisesti; pyyntöoikeutta voi käyttää enintään kerran vuodessa | Sukupuolen mukaan eritellyt keskimääräiset palkkatasot työntekijäryhmissä, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. 7 artiklassa ei nimenomaisesti toisteta direktiivin erillistä oikeutta saada tieto työntekijän omasta palkkatasosta. |
| Itävalta | Tarkentuu | 2 kuukautta (Burgenlandin, Ylä-Itävallan ja Steiermarkin alueellinen julkinen sektori) | Ylä-Itävallan alueellinen julkinen sektori: oma palkkataso sekä sukupuolittain eritellyt keskimääräiset palkkatasot samaa tai samanarvoista työtä tekevien ryhmässä, aluksi työntekijöiden edustajan tai tasa-arvoelimen kautta. Steiermarkin alueellinen julkinen sektori: tieto omasta palkasta ja asianomaisen työntekijäryhmän keskipalkasta sukupuolittain eriteltynä Steiermarkin tasa-arvovaltuutetun kautta. |
| Kreikka | 1.11.2026 | 2 kuukautta | Oma palkka ja sukupuolen mukaan eritellyt keskiarvot samaa tai samanarvoista työtä tekevistä aktiivisista työntekijöistä samaa ajanjaksoa ja laskentaperustetta käyttäen. |
| Kroatia | Tarkentuu | Kansallista sääntöä ei löytynyt | – |
| Kypros | Ehdotettu | 2 kuukautta | – |
| Latvia | Ehdotettu | 2 kuukautta | – |
| Liettua | Tarkentuu | 2 kuukautta | Oma kuukausittainen tuntipalkka sekä sukupuolen mukaan eritellyt kuukausittaiset keskituntipalkat samaan tehtäväryhmään kuuluvista; vuotuiset keskituntipalkat lisätään vuodesta 2028 alkaen. |
| Luxemburg | Valmistelussa | – | – |
| Malta | Voimassa | 8 päivää | Oma palkkataso sekä sukupuolen mukaan eritellyt keskipalkat ryhmissä, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. |
| Portugali | Ehdotettu | 2 kuukautta | Oma palkka sekä sukupuolen mukaan eritellyt keskipalkat työntekijäryhmissä, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. |
| Puola | Osittain voimassa | Viipymättä, enintään 30 päivässä sekä ensimmäisten tietojen että tarkennusten osalta (ehdotettu) | Oma palkkataso sekä sukupuolen mukaan eritellyt keskipalkat samaa tai samanarvoista työtä tekeville työntekijöille (ehdotettu UC127:ssä). |
| Ranska | 10.9.2026 | Yksityinen sektori: enintään kaksi kuukautta pyynnöstä. Julkinen sektori: vastausaika vahvistetaan asetuksella. | Oma palkkataso sekä sukupuolen mukaan eritellyt keskimääräiset palkkatasot samaan työntekijäryhmään kuuluvista, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Jos tietojen antaminen voisi paljastaa tunnistettavan kolmannen henkilön palkan, ehdotetaan välillistä vastausmenettelyä. |
| Romania | Ehdotettu | 30 työpäivää | – |
| Ruotsi | Ei täytäntöönpanoa | Direktiiviin perustuvaa vastausaikaa ei löytynyt | – |
| Saksa | Tarkentuu | 3 kuukautta työehtosopimukseen sitoutumattomien työnantajien nykyisessä menettelyssä (15 §:n 3 momentti); muissa lakisääteisissä menettelyissä määräaika poikkeaa | Tilastollinen vertailukohta ja palkkausperusteet voimassa olevan Entgelttransparenzgesetzin mukaan, yleensä toimipaikoissa, joissa on yli 200 työntekijää |
| Slovakia | Tarkentuu | 2 kuukautta ensimmäiseen kirjalliseen vastaukseen; 30 päivää perusteltuihin lisäselvityksiin tai -tietoihin, jos tiedot ovat virheellisiä tai puutteellisia. | Oma palkkataso sekä sukupuolen mukaan eritellyt keskipalkat samaa tai samanarvoista työtä tekevässä ryhmässä; yksityisyyden suoja rajoittaa tietoja, jos toisen henkilön palkka olisi tunnistettavissa. |
| Slovenia | Tarkentuu | – | – |
| Suomi | 1.1.2027 (ehdotettu) | 2 kuukautta | Oma palkka sekä sukupuolittain eritellyt keskiarvot samaa tai samanarvoista työtä tekevien ryhmästä. Jos keskiarvoista voisi suoraan tai välillisesti päätellä toisen työntekijän palkan, ryhmän tiedot annettaisiin ehdotetun 6 g §:n mukaan henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle eikä suoraan pyytäjälle. Ehdotuksessa ei säädetä ryhmälle kiinteää vähimmäiskokoa. |
| Tanska | 1.3.2027 (ehdotettu) | 2 kuukautta | Oma palkkataso sekä sukupuolittain eritellyt keskimääräiset palkkatasot samasta tai samanarvoisesta työstä (ehdotettu). |
| Tšekki | Osittain voimassa | 2 kuukautta sekä ensimmäiseen tietopyyntöön että perusteltuun lisäselvitykseen (ehdotettu) | Oma palkka sekä sukupuolittain eritellyt keskipalkat työntekijän omassa työntekijäryhmässä (ehdotettu). |
| Unkari | Tarkentuu | – | – |
| Viro | Ei täytäntöönpanoa | Kansallista määräaikaa ei löytynyt | – |
Tiedonsaantioikeus Suomessa
Suomessa direktiivi on tarkoitus panna täytäntöön hallituksen esityksellä HE 129/2026 vp, josta puhutaan arkikielessä palkka-avoimuuslakina. Esitys muuttaisi naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia (609/1986). Tiedonsaantioikeudesta säädettäisiin uudessa 6 g §:ssä ”Työntekijän tiedonsaantioikeus palkoista”.
Esitys ei ole vielä laki. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi mietintönsä TyVM 9/2026 vp 22.10.2026 ja ehdotti tasa-arvolain muutoksia hyväksyttäviksi muuttamattomina. Eduskunta ei ole vielä käsitellyt esitystä täysistunnossa, eikä lakiehdotuksessa ole vielä voimaantulopäivää.
Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava työntekijälle kirjallisesti tieto työntekijän yksilöllisestä palkkatasosta ja hänen kanssaan samaa tai samanarvoista työtä tekevän työntekijäryhmän keskipalkkatasoista sukupuolen mukaan eriteltyinä.
HE 129/2026 vp, ehdotettu tasa-arvolain 6 g §:n 1 momentti
Mitä työnantajan olisi tehtävä
Esityksen mukaan työnantajan olisi:
- annettava tiedot kohtuullisessa ajassa ja ”viimeistään kahden kuukauden kuluttua pyynnön esittämisestä”,
- ilmoitettava vuosittain kaikille työntekijöille tiedonsaantioikeudesta ja siitä, miten sitä käytetään. Perustelujen mukaan ilmoituksen voisi antaa esimerkiksi intranetissä, sähköpostilla, ilmoitustaululla tai kehityskeskustelussa,
- annettava pyynnöstä kohtuullinen lisäselvitys ja perusteltava vastauksensa sekä
- annettava tiedot vammaiselle työntekijälle saavutettavassa muodossa.
Työntekijä voisi pyytää tiedot myös henkilöstön edustajan kautta tai toissijaisesti tasa-arvovaltuutetun kautta. Oikeus koskisi kaikkia työnantajia henkilöstömäärästä riippumatta. Ehdotetussa 6 g §:ssä ei rajoiteta sitä, kuinka usein tietoja saa pyytää.
Työnantaja ei saisi kieltää työntekijää kertomasta omaa palkkaansa, ja palkkasalaisuutta koskevat sopimusehdot olisivat mitättömiä. Työnantaja voisi vaatia, että muita kuin omaa palkkaa koskevia tietoja käytetään vain mahdollisen palkkasyrjinnän selvittämiseen.
Laiminlyönnillä olisi seurauksia. Jos työnantaja ei noudattaisi 6 g §:n 1–4 momentin velvoitteita, sen olisi palkkasyrjintää koskevassa asiassa osoitettava, ettei syrjintää ole tapahtunut. Todistustaakka ei kääntyisi, jos laiminlyönti on ollut ilmeisen tahaton ja vähäinen.
Kun ryhmä on pieni
Jos keskiarvoista voisi suoraan tai välillisesti päätellä toisen työntekijän palkan, ryhmän tiedot annettaisiin henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle eikä suoraan kysyjälle. Esityksessä ei säädetä ryhmälle vähimmäiskokoa. Perusteluissa mainitaan esimerkkinä tilastokäytännöissä käytetty viiden työntekijän raja, mutta arviointi olisi aina tapauskohtaista. Tarkempaa viranomaisohjetta ei vielä ole.
Ryhmittele samanarvoinen työ 3 a §:n mukaan
Keskiarvo lasketaan työntekijäryhmälle. Esityksen 3 §:n mukaan työntekijäryhmän muodostaisivat samaa tai samanarvoista työtä tekevät, jotka työnantaja on ryhmitellyt syrjimättömin, objektiivisin ja sukupuolineutraalein kriteerein ja tapauskohtaisesti yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Samanarvoisen työn tunnistamiseen työnantajan olisi 3 a §:n mukaan käytettävä työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvaa tai muuta menetelmää. Pykälässä mainitaan osaaminen, kuormitus, vastuu ja työolot sekä muut työn vaativuutta kuvaavat tekijät.
Valiokunta täsmensi mietinnössään, että ”säännöksessä mainitut tekijät ovat esimerkkejä työn vaativuutta kuvaavista tekijöistä eikä juuri niiden käyttö ole pakollista”. Työn vaativuuden arviointiin kelpaa valiokunnan mukaan työehtosopimukseen perustuva arviointi, kaupallinen järjestelmä, työnantajan oma menetelmä tai esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön arviointimalli. Valiokunta korostaa tulkinnassa työehtosopimusautonomiaa, eikä eri työehtosopimusten piiriin kuuluvia töitä sen mukaan ole tarkoitus verrata keskenään. Jos työehtosopimuksessa ei ole vaativuuden arviointia, työnantajan olisi käytettävä muuta menetelmää.
Tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus jatkuvat
Työnantajan, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on jo nyt laadittava vähintään joka toinen vuosi tasa-arvosuunnitelma, johon sisältyy palkkakartoitus. Tämä velvoite jatkuu ennallaan. Tiedonsaantioikeus tulisi sen rinnalle ja koskisi myös pienempiä työnantajia. Samaa 3 a §:n mukaista ryhmittelyä voisi käyttää sekä palkkatietopyyntöihin vastaamiseen että palkkakartoitukseen.
Valmistaudu näin
- Ryhmittele tehtävät samanarvoisen työn ryhmiin objektiivisin ja sukupuolineutraalein perustein, esimerkiksi osaamisen, kuormituksen, vastuun ja työolojen avulla. Ilman työntekijäryhmiä ei ole keskiarvoa, jonka voisi kertoa.
- Sovi, mitä palkalla tarkoitetaan. Mukaan lasketaan vuotuinen bruttopalkka ja bruttotuntipalkka sekä ne muuttuvat palkanosat ja luontoisedut, jotka kansallinen laki laskee palkaksi.
- Varaudu pieniin ryhmiin, joissa keskiarvo voisi paljastaa yksittäisen henkilön palkan. Osa maista säätää tästä erikseen.
- Ohjaa pyynnöt yhteen kanavaan ja kirjaa ne, jotta jokainen pyyntö saa kirjallisen vastauksen määräajassa.
- Laadi vuosittainen ilmoitus, jossa kerrotaan oikeudesta ja sen käyttämisestä.
- Käy läpi työsopimukset ja ohjeet ja poista ehdot, jotka kieltävät kertomasta omasta palkasta.
Työnantajien kysymyksiä
Evenpayssa työntekijäryhmät, palkkatiedot ja pyyntöhistoria ovat samassa paikassa. Jokainen vastaus lasketaan samasta datasta, ja määräajat pysyvät näkyvissä. Katso, miten palkkatietopyynnöt toimivat Evenpayssa.