Mitä direktiivi sanoo
Direktiivin (EU) 2023/970 III luvussa (14–23 artikla) säädetään oikeussuojakeinoista ja täytäntöönpanosta. Kukin jäsenvaltio päättää menettelyistä ja seuraamusten suuruudesta, joten yksityiskohdat vaihtelevat maittain.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että väitettyä välitöntä tai välillistä palkkasyrjintää koskevissa hallinnollisissa menettelyissä tai tuomioistuinmenettelyissä tilanteissa, joissa työnantaja ei ole pannut täytäntöön 5, 6, 7, 9 ja 10 artiklassa säädettyjä palkkauksen läpinäkyvyyttä koskevia velvoitteita, työnantajan vastuulla on näyttää toteen, ettei tällaista syrjintää ole tapahtunut.
Direktiivi (EU) 2023/970, 18 artiklan 2 kohta
Koko luku on luettavissa virallisesta suomenkielisestä tekstistä EUR-Lexissä.
Mitä tämä tarkoittaa käytännössä
Täysi korvaus ilman ennalta määrättyä ylärajaa
Vahinkoa kärsineellä työntekijällä on oikeus täyteen korvaukseen tai hyvitykseen. Siihen kuuluvat maksamatta jäänyt palkka ja siihen liittyvät bonukset tai luontoisedut, korvaus menetetyistä mahdollisuuksista ja aineettomasta vahingosta sekä viivästyskorko. Korvausta ei saa rajoittaa ennalta määrätyllä enimmäismäärällä (16 artikla).
Todistustaakka siirtyy työnantajalle
Kun työntekijä esittää tosiseikkoja, joiden perusteella voidaan olettaa syrjintää, työnantajan on näytettävä, ettei palkkasyrjintää ole tapahtunut. Jos työnantaja ei ole noudattanut työhönottoa, palkkakriteerejä, tiedonsaantia, palkkaraportointia tai yhteistä palkka-arviointia koskevia velvoitteita, todistustaakka on työnantajalla, ellei rikkominen ole ollut ilmeisen tahatonta ja vähäistä (18 artikla).
Vertailu ja todisteet
Vertailua ei rajata saman työnantajan palveluksessa oleviin, kun palkkaehdot määräytyvät yhdestä lähteestä, eikä samaan aikaan työskenteleviin. Tuomioistuin voi määrätä työnantajan esittämään asiaan liittyvät todisteet (19 ja 20 artikla).
Vähintään kolme vuotta kanteen nostamiseen
Vanhentumisaika ei saa alkaa kulua ennen kuin kantaja tietää tai hänen voidaan kohtuudella olettaa tietävän loukkauksesta, ja sen on oltava vähintään kolme vuotta (21 artikla).
Kukin maa säätää sakoista
Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, ja niihin on sisällyttävä sakot. Toistuvista rikkomuksista on säädettävä erikseen (23 artikla). Tasa-arvoelimet, työntekijöiden edustajat ja yhdistykset voivat toimia työntekijän puolesta tai tukena (15 artikla).
Tilanne maittain
Seuraamukset ja valvovat viranomaiset vaihtelevat maittain. Taulukon tiedot tulevat palkka-avoimuusdirektiivin seurannastamme ja päivittyvät, kun maan lainsäädäntö etenee.
| Maa | Seuraamukset | Toimivaltainen viranomainen | Tasa-arvoelin |
|---|---|---|---|
| Alankomaat | Ehdotettu muutos 36949-8 mahdollistaisi hallinnollisen sakon lakiesityksen 7 artiklan 1 kohdan samapalkkaisuusvelvoitteen rikkomisesta lisäämällä 7 artiklan 1 kohdan asiaankuuluviin täytäntöönpanosäännöksiin. Muutos toisi tämän hallinnollisen täytäntöönpanokeinon nykyisten siviilioikeudellisten vahingonkorvaus- ja hyvityskeinojen rinnalle, eikä sitä ole vielä hyväksytty. | Sosiaali- ja työllisyysministeriö; Alankomaiden työsuojeluviranomainen | Alankomaiden ihmisoikeusinstituutti |
| Belgia | – | Liittovaltion työllisyys-, työ- ja työmarkkinavuoropuheluministeriö (FPS Employment, Labour and Social Dialogue) | Naisten ja miesten tasa-arvoinstituutti (Institute for the Equality of Women and Men) |
| Bulgaria | – | Työ- ja sosiaalipolitiikan ministeriö; syrjinnältä suojelun komissio (KZD) | Syrjinnältä suojelun komissio (KZD) |
| Espanja | – | Työ- ja sosiaalitalousministeriö; työ- ja sosiaaliturvatarkastusvirasto | Instituto de las Mujeres |
| Irlanti | – | Lasten, vammaisuuden ja tasa-arvon ministeriö (Department of Children, Disability and Equality); työsuhdeasioiden toimikunta (Workplace Relations Commission) | Irlannin ihmisoikeus- ja tasa-arvokomissio (Irish Human Rights and Equality Commission) |
| Italia | 13 artiklan mukaan todettuun palkkasyrjintään sovelletaan D.Lgs. 198/2006:n mukaisia oikeussuojakeinoja, kuten menettelyn lopettamista ja vahingonkorvausta. Avoimuusvelvoitteiden laiminlyönti vaikuttaa myös todistustaakkaan ja valvonnan riskiin. | Ministero del Lavoro e delle Politiche Sociali; valvontatehtävissä Ispettorato Nazionale del Lavoro ja tasa-arvoelimet | Tasa-arvoelimet / Consigliere di parità (D.Lgs. 198/2006) |
| Itävalta | – | Liittovaltion työ-, sosiaali-, terveys-, hoiva- ja kuluttajansuojaministeriö; hankintaviranomaiset liittovaltion 24 artiklaa koskevan osan osalta; Steiermarkin tasa-arvovaltuutettu alueellisen tiedonsaannin ja kuntaraportoinnin osalta | Gleichbehandlungsanwaltschaft (tasa-arvoasiamies); osavaltioiden julkisen sektorin järjestelmissä toimii lisäksi alueellisia tasa-arvoelimiä ja -valtuutettuja |
| Kreikka | Täysi hyvitys ja hallinnolliset seuraamukset perustuvat työlainsäädännön kokoelmaan; euromäärää ei ole kirjattu, koska yleiseen seuraamussäännökseen (572 artikla) ei ole erillistä ensisijaista lähdeviittausta. | Työ- ja sosiaaliturvaministeriö; työsuojelutarkastus | Kreikan oikeusasiamies |
| Kroatia | – | Työ-, eläkejärjestelmä-, perhe- ja sosiaalipolitiikan ministeriö; valtion tarkastusvirasto | Sukupuolten tasa-arvon oikeusasiamies |
| Kypros | Ehdotetun 27 artiklan mukaan työnantajan rikkomuksista ja tietyistä tarkastuksiin liittyvistä rikoksista voisi seurata enintään kuuden kuukauden vankeus ja/tai enintään 10 000 euron sakko. Yhtiön johtohenkilöt voisivat joutua vastuuseen, jollei laissa mainittu vastuuvapausperuste sovellu. Tuomioistuin voisi myös määrätä noudattamaan velvoitteita ja määrätä toistuvia rahamääräisiä seuraamuksia, jos määräystä ei noudateta. | Työsuhdeosasto (Department of Labour Relations), työ- ja sosiaalivakuutusministeriö | Hallinto- ja ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (Office of the Commissioner for Administration and the Protection of Human Rights), tasa-arvoelin |
| Latvia | Ehdotettujen pykälien 21-24 mukaan seuraamuksena voisi olla huomautus tai sakko sakkoyksikköinä: yksilöllisten tietojen antamisen laiminlyönnistä enintään 70 yksikköä luonnollisena henkilönä toimivalle työnantajalle ja 220 oikeushenkilölle, raportoinnin laiminlyönnistä enintään 140/2 800, yhteisestä palkka-arvioinnista kieltäytymisestä enintään 70/700 ja samapalkkaisuuden rikkomisesta enintään 140/2 800. Hallinnollisista menettelyistä vastaa valtion työtarkastusvirasto pykälän 25 nojalla. | Hyvinvointiministeriö; valtion työtarkastusvirasto | Latvian tasavallan oikeusasiamies |
| Liettua | Vaadittujen palkkatietojen antamatta jättämisestä seuraa hallinnollinen vastuu; muihin työlain rikkomuksiin sovelletaan edelleen työoikeudellista ja hallinnollista valvontaa. | Valstybinė darbo inspekcija (VDI); Valstybinio socialinio draudimo fondo valdyba (Sodra) hallinnoi palkka-avoimuuden tietovirtoja; oikeussuojaa antavat työriitaelimet ja tuomioistuimet. | Lygių galimybių kontrolieriaus tarnyba |
| Luxemburg | – | Työministeriö | Yhdenvertaisen kohtelun keskus (Centre pour l’égalité de traitement) |
| Malta | Yleiset rikkomukset: 2 500-5 000 €; sukupuoleen perustuvat tai risteävät samapalkkaisuusrikkomukset: 5 000-7 000 €. Toistuvista rikkomuksista määrätään ankarampi seuraamus näiden rajojen sisällä. Jos työntekijälle ei anneta oikeita ja täydellisiä palkkatietoja 45 päivän kuluessa hänen ensimmäisestä pyynnöstään, kyse on rikkomuksesta, ja johtaja (Director) voi panna asian vireille. | Teollisuus- ja työmarkkinasuhteiden osasto (Department for Industrial and Employment Relations, DIER); oikeussuojakeinoista ja täytäntöönpanosta vastaavat Industrial Tribunal ja tuomioistuimet. | Kansallinen tasa-arvon edistämisen komissio (NCPE) tai sen lain mukainen seuraaja. |
| Portugali | Luonnoksessa rekrytointia, raportointia, korjaustoimia ja yhteistä palkka-arviointia koskevien velvoitteiden rikkomiset luokitellaan erittäin vakaviksi, työntekijöiden tiedonsaantia koskevat rikkomiset vakaviksi ja palkkausperusteiden ilmoittamista koskevat rikkomiset lieviksi. Toistuvista rikkomuksista voi seurata lisäseuraamuksia. Euromääriä ei ole kirjattu, koska yleisistä seuraamusasteikoista ei ole erillistä ensisijaista lähdeviittausta. | CITE; työsuojelutarkastus; työministeriön tietojenkäsittelystä vastaava yksikkö (ehdotettu tehtäväjako) | Työelämän tasa-arvokomissio (CITE) |
| Puola | UC127:n 59 artiklassa ehdotetaan 2 000-60 000 zlotyn (PLN) sakkoja tietyistä laiminlyönneistä, jotka koskevat työn arviointia, perusteita ja tiedonantoa, raportointia, yhteistä palkka-arviointia ja korjaustoimia sekä yksityisyyden suojaa koskevia menettelyjä. Lisäksi 16 artikla mitätöi palkkasalaisuutta koskevat rajoitukset, mutta 59 artiklassa ei nimenomaisesti mainita 16 artiklan rikkomista omana rikkomuksenaan. | Perhe-, työ- ja sosiaalipolitiikan ministeriö; kansallinen työsuojelutarkastus | Nykyinen ihmisoikeusvaltuutettu toimii erillään; UC127:ssä ehdotetaan työelämän syrjinnän ehkäisemisen toimikuntaa yhdenvertaisen kohtelun lain 18 artiklan 3 kohdan nojalla. |
| Ranska | Ehdotuksen mukaan yksityisen sektorin hallinnolliset seuraamusmaksut olisivat enintään 1 % palkkasummasta, jos keskeinen raportointi, perusteettomien palkkaerojen korjaaminen tai työehtoneuvottelu- ja toimintasuunnitelmavelvoitteet laiminlyödään, ja yleensä enintään 450 € rikkomusta kohden yksittäisiä hakijoita tai työntekijöitä koskevissa velvoitteissa; myös muita rikosoikeudellisia seuraamuksia kiristetään. | Työministeriö; DREETS ja työsuojelutarkastus | Oikeusasiamies (Défenseur des droits) |
| Romania | – | Työ-, perhe-, nuoriso- ja sosiaalisen solidaarisuuden ministeriö; alueelliset työsuojelutarkastukset | Kansallinen syrjinnän torjunnan neuvosto ja ANES |
| Ruotsi | – | Työllisyysministeriö; syrjintäasiamies | Syrjintäasiamies |
| Saksa | – | Liittovaltion perhe-, seniori-, nais- ja nuorisoministeriö; liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriö | Liittovaltion syrjinnänvastainen virasto (Antidiskriminierungsstelle des Bundes) |
| Slovakia | Jos lakisääteinen palkkaraportti jää toimittamatta, ministeriö asettaa ensin vähintään 15 päivän lisäajan; jos laiminlyönti jatkuu, seurauksena on §16:n mukainen 4 000-8 000 euron sakko. Muihin rikkomuksiin sovelletaan muutettua työsuojelutarkastusta ja syrjinnän vastaista valvontaa koskevaa sääntelyä. | Ministerstvo práce, sociálnych vecí a rodiny SR; työsuojelutarkastukset hoitavat tarkastus- ja valvontatehtäviä muutetun työsuojelutarkastusta koskevan sääntelyn nojalla | Slovenské národné stredisko pre ľudské práva |
| Slovenia | – | Työ-, perhe-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden ministeriö | Tasa-arvoperiaatteen puolustaja |
| Suomi | Ehdotettu 21 b §: jos yhteistä palkka-arviointia ei toimiteta, työnantajalle voitaisiin määrätä 5 000-80 000 euron laiminlyöntimaksu. Maksun määräämisessä noudatettaisiin oikeasuhtaisuutta, vähäisistä laiminlyönneistä voitaisiin luopua määräämästä maksua, ja tietyt julkisyhteisöt olisivat maksusta vapautettuja. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voisi velvoittaa noudattamaan lueteltuja avoimuusvelvoitteita ja asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon. | Sosiaali- ja terveysministeriö (lainvalmistelu); tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (valvonta ja täytäntöönpano tasa-arvolain nojalla). | Tasa-arvovaltuutettu. |
| Tanska | – | Työllisyys- ja tasa-arvoministeriö | Nykyinen Danish Institute for Human Rights (Tanskan ihmisoikeusinstituutti). L68 ehdottaa erityiseksi palkkatasa-arvoelimeksi Arbejdsmarkedets Institut for Ligeløn -instituuttia. |
| Tšekki | Kielletyn palkkasalaisuuslausekkeen täytäntöönpano voi olla hallinnollinen rikkomus, josta voidaan määrätä enintään 400 000 Tšekin korunan (CZK) sakko. | Työ- ja sosiaaliministeriö; valtion työsuojeluvirasto | Oikeusasiamies (Public Defender of Rights) |
| Unkari | – | Ohjelma ei määritä raportoinnista tai valvonnasta vastaavaa viranomaista. Siinä mainitaan suunnitellun lakiehdotuksen esittelijäksi sosiaali- ja perheasioista vastaava ministeri, mutta tämä ei ole täytäntöönpanoviranomaisen nimeäminen. | Perusoikeusvaltuutettu |
| Viro | – | Talous- ja viestintäministeriö; työsuojeluvirasto | Sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisen kohtelun valtuutettu |
Seuraamukset Suomessa
Suomessa palkkasyrjinnän seuraamuksista säädetään jo nyt naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Hallituksen esitys HE 129/2026 vp täydentäisi niitä palkka-avoimuuden uusilla velvoitteilla ja seuraamuksilla.
Esitys ei ole vielä laki. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta antoi mietintönsä TyVM 9/2026 vp 22.10.2026 ja ehdotti tasa-arvolain muutoksia hyväksyttäviksi muuttamattomina. Eduskunta ei ole vielä käsitellyt esitystä täysistunnossa, eikä lakiehdotuksessa ole vielä voimaantulopäivää.
Hyvitys syrjinnästä
Voimassa olevan tasa-arvolain 11 §:n mukaan syrjintäkiellon rikkoja on velvollinen maksamaan loukatulle hyvitystä. Valtioneuvoston asetuksella 269/2024 tarkistettuna hyvitys on vähintään 4 360 euroa. Enimmäismäärä, 21 800 euroa, koskee vain työnhakijaa, jonka työnantaja osoittaa jääneen valitsematta myös syrjimättömässä valinnassa. Hyvityksen lisäksi loukattu voi vaatia korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan.
Esitys ei muuttaisi 11 §:ää. Hallituksen arvion mukaan 11 § täyttää yhdessä vahingonkorvauslain ja työsopimuslain kanssa direktiivin täyden korvauksen vaatimuksen.
Kanneaika pitenisi palkkasyrjinnässä kolmeen vuoteen
Hyvitystä vaaditaan kanteella käräjäoikeudessa. Voimassa olevan 12 §:n mukaan kanne on nostettava kahden vuoden kuluessa syrjintäkiellon rikkomisesta. Määräajan kuluminen keskeytyy, kun asia on vireillä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa, sekä tasa-arvovaltuutetun johdolla käytävän sovintomenettelyn ajaksi.
Palkkasyrjintäkieltoa rikottaessa kanne on kuitenkin nostettava kolmen vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tietää tai hänen olisi pitänyt tietää palkkasyrjintäkiellon rikkomisesta […]
HE 129/2026 vp, ehdotettu tasa-arvolain 12 §:n 2 momentti
Kolmen vuoden aika alkaisi siis vasta, kun työntekijä tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää palkkasyrjinnästä. Jos vanhan lain mukainen kanneaika on ehtinyt päättyä ennen lain voimaantuloa, siihen sovellettaisiin vanhoja säännöksiä. Perustelujen mukaan vahingonkorvausvaatimus vanhenee edelleen velan vanhentumisesta annetun lain mukaan kolmessa vuodessa, ellei työlainsäädännön erityissäännöksistä muuta johdu.
Todistustaakka kääntyisi työnantajalle
Jo voimassa olevan 9 a §:n mukaan työnantajan on osoitettava, ettei tasa-arvoa ole loukattu, jos syrjintää epäilevä esittää tosiseikkoja, joiden perusteella syrjintää voidaan olettaa. Esitys lisäisi pykälään uuden 2 momentin:
Jos työnantaja ei ole noudattanut 6 §:n 3 tai 4 momentissa, 6 d §:n 1, 3–6 tai 8 momentissa, 6 e §:ssä, 6 f §:n 1–3 momentissa tai 6 g §:n 1–4 momentissa säädettyjä velvoitteitaan, työnantajan on tässä laissa tarkoitettua palkkasyrjintää koskevaa asiaa tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa käsiteltäessä osoitettava, että palkkasyrjintää ei ole tapahtunut. Tässä momentissa säädettyä ei kuitenkaan sovelleta, jos työnantaja osoittaa, että edellä mainittujen velvoitteiden rikkominen on ollut ilmeisen tahatonta ja vähäistä.
HE 129/2026 vp, ehdotettu tasa-arvolain 9 a §:n 2 momentti
Momentti kattaisi palkkakriteerit (6 §), palkkaerotietojen ilmoittamisen (6 d §), yhteisen palkka-arvioinnin (6 e §), palkkatietojen antamisen työnhakijalle (6 f §:n 1–3 momentti) sekä työntekijän tiedonsaantioikeuden (6 g §). Perustelujen mukaan se koskisi vain palkkasyrjintää koskevia asioita tuomioistuimessa tai toimivaltaisessa viranomaisessa, kuten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnassa, ja laiminlyönnin olisi liityttävä jollain tavoin käsiteltävään syrjintään. Rikosasioissa pykälää ei sovellettaisi.
Uhkasakko lautakunnan kautta
Tasa-arvovaltuutettu voisi viedä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan asian, jossa työnantaja on rikkonut 6 §:n 3 ja 4 momentin, 6 d §:n 4–6 ja 8 momentin, 6 e §:n, 6 f §:n 1–3 momentin tai 6 g §:n 1–4 momentin velvoitteita. Lautakunta voisi tarvittaessa uhkasakolla velvoittaa työnantajan täyttämään velvollisuutensa. Perustelujen mukaan päätöksessä yksilöitäisiin velvoite ja määräaika, ja uhkasakko voitaisiin uhkasakkolain mukaan kohdistaa joko yhteisöön tai sen päätösvaltaa käyttävän toimielimen jäseniin tai toimitusjohtajaan.
Tulorekisteriin ilmoittamista koskevat velvoitteet eivät kuulu tähän luetteloon. Perustelujen mukaan tulotietojärjestelmästä annettuun lakiin on tulossa erillinen muutos, jonka mukaan Tulorekisteriyksikkö voisi asettaa uhkasakon ilmoitusvelvollisuuden tehosteeksi. Jo nyt lautakunta voi uhkasakolla velvoittaa laatimaan puuttuvan tasa-arvosuunnitelman, ja tasa-arvovaltuutettu voi asettaa uhkasakon tietojenantovelvollisuuden tehosteeksi.
Laiminlyöntimaksu vain yhteisestä palkka-arvioinnista
Uuden 21 b §:n mukaan tasa-arvovaltuutettu voisi määrätä laiminlyöntimaksun ainoastaan silloin, kun työnantaja ei toimita yhteistä palkka-arviointia määräajassa. Maksu olisi 5 000–80 000 euroa, ja se olisi määrättävä vuoden kuluessa laiminlyönnistä. Määrään vaikuttaisivat laiminlyönnin kesto ja toistuvuus, muut olosuhteet sekä työnantajan vuotuinen bruttoliikevaihto. Vähäisestä laiminlyönnistä maksu voitaisiin jättää määräämättä tai määrätä vähimmäismäärää pienempänä.
Perustelujen mukaan maksu ei edellyttäisi tahallisuutta tai tuottamusta, eikä sitä ennen tarvitsisi käyttää uhkasakkoa. Maksu voitaisiin määrätä myös uhkasakon lisäksi, eikä sille perittäisi viivästyskorkoa. Maksua ei voisi määrätä valtion ja kuntien viranomaisille, hyvinvointialueille, kirkoille eikä muille pykälässä luetelluille julkisille toimijoille. Muutoksenhausta säädettäisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa.
Tasa-arvovaltuutetun rooli
Tasa-arvovaltuutettu valvoo jo nyt tasa-arvolain noudattamista. Esityksen mukaan valtuutettu olisi direktiivin tarkoittama valvontaelin, ja sen tehtäviin lisättäisiin muun muassa palkkaerotietojen vastaanottaminen ja julkaiseminen, yhteisten palkka-arviointien vastaanottaminen sekä palkkasyrjintäasioiden tilastointi. Valiokunnan mukaan valtuutetulla on oltava harkintavaltaa esimerkiksi toimintansa painopisteiden määrittelemisessä. Lisäksi tuomioistuimen on jo nyt varattava tasa-arvovaltuutetulle tilaisuus tulla kuulluksi tasa-arvolain soveltamista koskevissa asioissa.
Mitä emme vielä tiedä
- Eduskunnan täysistunnon ratkaisu ja lain voimaantulopäivä.
- Täysistunnossa voidaan vielä äänestää valiokunnassa hylätyistä vastalauseista. Vastalauseessa 1 ehdotettiin muun muassa laiminlyöntimaksun määräämisajaksi kahta vuotta ja laiminlyönnin laatua yhdeksi maksun suuruuteen vaikuttavaksi tekijäksi.
- Miten tasa-arvovaltuutettu painottaa valvontaansa uusien velvoitteiden osalta. Ohjeita tai valvontakäytäntöä ei vielä ole.
- Miten käännettyä todistustaakkaa ja ilmeisen tahattoman ja vähäisen rikkomisen poikkeusta sovelletaan oikeuskäytännössä.
Valmistaudu näin
- Hoida palkka-avoimuuden velvoitteet ajallaan. Laiminlyönti voi kääntää todistustaakan palkkasyrjintäasiassa.
- Dokumentoi palkkapäätökset ja niiden kriteerit, jotta pystyt osoittamaan, miksi palkat eroavat.
- Säilytä tiedot riittävän pitkään vastataksesi vaatimuksiin, joiden kanneaika voi alkaa vasta, kun työntekijä saa tietää syrjinnästä.
- Perustele tai korjaa erot, jotka palkka-analyysi tuo esiin, ennen kuin niistä tulee vaatimuksia.
- Varaudu yhteiseen palkka-arviointiin, sillä sen toimittamatta jättäminen on ainoa velvoite, josta voisi seurata laiminlyöntimaksu.
Työnantajien kysymyksiä
Evenpay pitää palkkatiedot, työntekijäryhmät ja palkkaerojen perustelut samassa paikassa, joten voit näyttää, miten palkat on asetettu, kun joku kysyy. Katso, miten palkka-avoimuus ja raportointi toimivat Evenpayssa.