Palkka-avoimuus Suomessa
-
Palkkatietopyynnöt 1.1.2027 (ehdotettu)
Oma palkka sekä sukupuolittain eritellyt keskiarvot samaa tai samanarvoista työtä tekevien ryhmästä. Jos keskiarvoista voisi suoraan tai välillisesti päätellä toisen työntekijän palkan, ryhmän tiedot annettaisiin ehdotetun 6 g §:n mukaan henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle eikä suoraan pyytäjälle. Ehdotuksessa ei säädetä ryhmälle kiinteää vähimmäiskokoa.
-
Vastausaika 2 kuukautta
Jokaisesta pyynnöstä alkaa määräaika. Vastaaminen edellyttää, että palkkarakenteet ja samanarvoisen työn ryhmittelyt ovat jo valmiina.
-
Aiempaa palkkaa ei saa kysyä
Hakija saa tiedon palkkahaarukasta ennen haastattelua, eikä työnantaja saa kysyä hänen nykyistä palkkaansa.
Suomi valmistelee palkka-avoimuutta koskevaa sääntelyä hallituksen esityksellä HE 129/2026 vp, jolla muutettaisiin naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annettua lakia ja siihen liittyviä lakeja. Kyse on julkaistusta luonnoksesta eikä voimassa olevasta laista: esitys on annettu eduskunnalle, mutta sitä ei ole vielä hyväksytty.
Ehdotettuja säännöksiä sovellettaisiin koko maassa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Keskeisten velvoitteiden ehdotettu voimaantulopäivä on 1.1.2027. Uudet säännökset tulisivat nykyisten rinnalle: jo nyt työnantajan, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on laadittava tasa-arvosuunnitelma, johon sisältyy palkkakartoitus. Tämä velvoite jatkuu riippumatta siitä, miten esitys etenee.
Suomen esitys menee joiltakin osin EU:n vähimmäistasoa pidemmälle, esimerkiksi raportoinnin henkilöstörajassa ja siinä, että tarkemman palkka-analyysin käynnistävä raja on määritelty selvästi. Toistaiseksi kannattaa seurata HE 129/2026:n käsittelyä eduskunnassa ja aloittaa tietojen ja prosessien valmistelu ennen ehdotettua alkamisvuotta 2027.
Toimenpide
- Laki tai toimenpide
- Hallituksen esitys HE 129/2026 vp: naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttaminen
- Keskeiset velvoitteet alkavat
- 1.1.2027 (ehdotettu)
- Keitä koskee
- Ehdotetut säännöt koskisivat sekä julkista että yksityistä työnantajapuolta. Raportointimalli koskisi suomalaisia yksiköitä sekä ulkomaisia yksiköitä, joilla on kiinteä toimipaikka Suomessa, kun työntekijöitä on vähintään 100. HE 129/2026 on edelleen luonnos.
Mitä laki edellyttää
- Palkkahaarukka ennen haastattelua Lähde: Palkkahaarukka ennen haastattelua
- Kielto kysyä aiempaa palkkaa Lähde: Kielto kysyä aiempaa palkkaa
- Palkkatietopyynnöt, vastausaika 2 kuukautta Lähde: Palkkatietopyynnöt, vastausaika 2 kuukautta
- Palkkaeroraportointi, kun työntekijöitä on vähintään 100 Lähde: Palkkaeroraportointi, kun työntekijöitä on vähintään 100
- Yhteinen palkka-arviointi, kun palkkaero on 5.0% Lähde: Yhteinen palkka-arviointi, kun palkkaero on 5.0%
Miten Suomi poikkeaa direktiivistä
Suomessa työnantajan, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on jo nyt laadittava tasa-arvosuunnitelma, johon sisältyy palkkakartoitus. HE 129/2026:ssa ehdotetaan keskitettyä raportointimallia, joka hyödyntää tulorekisteriä ja Tilastokeskusta. Ensimmäinen raportointi vähintään 150 työntekijän työnantajille olisi vasta 2028 vuoden 2027 tiedoista, eli myöhemmin kuin direktiivin perusaikataulussa.
Kansalliset säännöt menevät ainakin yhdessä kohdassa direktiivin vähimmäistasoa pidemmälle, joten pelkkä EU-tason vaatimuksiin varautuminen ei tässä riitä.
Mitä tämä tarkoittaa työnantajille
Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus saada tieto omasta palkkatasostaan sekä samaa tai samanarvoista työtä tekevien keskipalkoista sukupuolittain eriteltyinä. Työnantajalla olisi ehdotetusti kaksi kuukautta aikaa vastata. Vähintään 5,0 prosentin sukupuolten välinen palkkaero käynnistäisi yhteisen palkka-arvioinnin. Luonnokseen sisältyy lisäksi palkkahaarukkaa koskeva säännös ja kielto kysyä työnhakijalta aiempaa palkkaa.
Raportointivelvoite koskisi työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 100 työntekijää. Ehdotetussa hybridimallissa Tilastokeskus ja tulorekisteri tuottaisivat keskitetysti kuusi EU:n seitsemästä palkkaeromittarista, ja työnantaja vastaisi itse samaa ja samanarvoista työtä tekevien ryhmien mittarista. Suuremmat työnantajat raportoisivat ensin: vuoden 2027 tiedot olisi ilmoitettava viimeistään 2.5.2028, ja ne toimitettaisiin Tilastokeskukselle viimeistään 7.6.2028. Työnantajat, joilla on 100–149 työntekijää, seuraisivat myöhemmin: vuoden 2030 tiedot olisi ilmoitettava viimeistään 2.5.2031 ja toimitettava viimeistään 7.6.2031. Päivämäärät perustuvat esitykseen, ja eduskunta voi vielä muuttaa niitä.
Uudet velvoitteet eivät korvaa nykyisiä, jos palveluksessa on jo vähintään 30 työntekijää. Nykyinen tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus jatkuvat joka tapauksessa.
- HE 129/2026 vp:n eduskuntakäsittelyä kannattaa seurata, jotta tiedetään, vahvistuvatko ehdotetut päivämäärät ja milloin.
- Rekrytointiprosessi kannattaa päivittää: palkkahaarukat ilmoituksiin ja kysymykset aiemmasta palkasta pois.
- Palkkauksen ja urakehityksen perusteet kannattaa dokumentoida niin, että ne ovat objektiivisia ja sukupuolineutraaleja ja kestävät palkkatietopyyntöjen tarkastelun.
- Palkkatietopyynnöille tarvitaan käsittelyprosessi, jolla työntekijöiden pyyntöihin ehditään vastata ehdotetussa kahden kuukauden määräajassa.
- Vähintään 100 työntekijän työnantajien kannattaa tarkistaa tulorekisteri- ja palkkatietojen laatu jo nyt ja aloittaa samanarvoisten tehtäväryhmien määrittely.
- Nykyistä tasa-arvosuunnitelmaa ja palkkakartoitusta jatketaan uuden valmistelun rinnalla, jos palveluksessa on vähintään 30 työntekijää.
Valvonta ja avoimet kysymykset
- Toimivaltainen viranomainen
- Sosiaali- ja terveysministeriö (lainvalmistelu); tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta (valvonta ja täytäntöönpano tasa-arvolain nojalla).
- Tasa-arvoelin
- Tasa-arvovaltuutettu.
- Seuraamukset
- Ehdotettu 21 b §: jos yhteistä palkka-arviointia ei toimiteta, työnantajalle voitaisiin määrätä 5 000-80 000 euron laiminlyöntimaksu. Maksun määräämisessä noudatettaisiin oikeasuhtaisuutta, vähäisistä laiminlyönneistä voitaisiin luopua määräämästä maksua, ja tietyt julkisyhteisöt olisivat maksusta vapautettuja. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta voisi velvoittaa noudattamaan lueteltuja avoimuusvelvoitteita ja asettaa velvoitteen tehosteeksi uhkasakon.
- Mikä voi vielä muuttua
- HE 129/2026 on edelleen eduskunnan käsiteltävänä, ja kaikki tulorekisterin toimintatavat riippuvat ehdotuksesta. Lokakuun 15. päivän webinaarin materiaalien mukaan ne kuvaavat esityshetken tilannetta. Useat kohdennusta ja vaihtelevia työtunteja koskevat vastaukset ovat nimenomaisesti viranomaisen nykyinen käsitys, ja ne voivat muuttua. Syyskuun 30. päivän ohje ja tulolajikartta ovat edelleen ajantasaisia. Lisäohjeita on tarkoitus antaa vuosien 2026-2027 vaihteessa. Tasa-arvovaltuutetun lausunto TAS/632/2026 edellyttää edelleen muutoksia eduskuntakäsittelyssä, eikä esitystä ole muutettu.
Usein kysyttyä
Onko Suomen palkka-avoimuuslaki jo voimassa?
Ei ole. HE 129/2026 vp on eduskunnalle annettu hallituksen esitys, ei hyväksytty laki. Keskeisten velvoitteiden ehdotettu voimaantulopäivä on 1.1.2027, mutta sitä ei ole vielä vahvistettu.
Milloin työntekijät voisivat Suomessa pyytää palkkatietoja?
Ehdotuksen mukaan työntekijällä olisi oikeus pyytää tieto omasta palkkatasostaan sekä samaa tai samanarvoista työtä tekevän ryhmän keskipalkoista sukupuolittain eriteltyinä. Työnantajalla olisi ehdotetusti kaksi kuukautta aikaa vastata. Oikeus ei ole vielä voimassa.
Minkä työnantajien pitäisi Suomessa raportoida sukupuolten välisestä palkkaerosta?
Ehdotuksessa raportointiraja on 100 työntekijää. Suuremmat työnantajat raportoisivat ensin: vuoden 2027 tiedot olisi ilmoitettava viimeistään 2.5.2028 ja toimitettava Tilastokeskukselle viimeistään 7.6.2028. Työnantajat, joilla on 100–149 työntekijää, seuraisivat perässä: vuoden 2030 tiedot olisi ilmoitettava viimeistään 2.5.2031 ja toimitettava viimeistään 7.6.2031.
Onko Suomessa jo nyt palkkoja koskevia raportointivelvoitteita?
On, uudesta esityksestä erillään. Työnantajan, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää, on jo nyt laadittava tasa-arvosuunnitelma, johon sisältyy palkkakartoitus. Tämä velvoite jatkuu HE 129/2026 vp:n rinnalla.
Miten Suomen ehdotettu raportointimalli toimii?
Ehdotuksessa on keskitetty hybridimalli. Tilastokeskus ja tulorekisteri tuottaisivat keskitetysti kuusi EU:n seitsemästä palkkaeromittarista, ja työnantaja raportoisi itse samaa ja samanarvoista työtä tekevien ryhmien mittarin.
Kuka valvoo palkka-avoimuutta Suomessa?
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa lainvalmistelusta. Valvonnasta ja täytäntöönpanosta vastaavat nykyisen tasa-arvolain nojalla tasa-arvovaltuutettu sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta.
- Oikeus saada palkkatietoja Art. 7(1)
- 1.1.2027 (ehdotettu)
- Vastausaika Art. 7(4)
- 2 kuukautta
- Palkkahaarukka rekrytoinnissa Art. 5(1)
- Kyllä
- Kielto kysyä aiempaa palkkaa Art. 5(2)
- Kyllä
- Yhteisen palkka-arvioinnin raja Art. 10(1)
- 5.0%
Oma palkka sekä sukupuolittain eritellyt keskiarvot samaa tai samanarvoista työtä tekevien ryhmästä. Jos keskiarvoista voisi suoraan tai välillisesti päätellä toisen työntekijän palkan, ryhmän tiedot annettaisiin ehdotetun 6 g §:n mukaan henkilöstön edustajalle tai tasa-arvovaltuutetulle eikä suoraan pyytäjälle. Ehdotuksessa ei säädetä ryhmälle kiinteää vähimmäiskokoa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan työntekijälle oikeutta saada palkkatietoja; ei vielä hyväksytty.
Lue lähdeTyönantajan on vastattava kirjallisesti tämän ajan kuluessa.
Ehdotettu kahden kuukauden vastausaika; ei vielä hyväksytty.
Lue lähdeHakija saa tiedon palkasta tai palkkahaarukasta ennen haastattelua. Tiedon on perustuttava objektiivisiin ja sukupuolineutraaleihin perusteisiin.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan velvoitetta kertoa palkasta tai palkkahaarukasta rekrytoinnissa; ei vielä hyväksytty.
Lue lähdeKertoo, onko työnantajan kiellettyä kysyä hakijan nykyistä tai aiempaa palkkaa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan rajoitusta kysyä aiempaa palkkaa; ei vielä hyväksytty.
Lue lähdePerusteeton palkkaero, jonka ylittyessä työnantajan ja henkilöstön edustajien on arvioitava palkat yhdessä.
Ehdotuksessa rajana on 5 prosentin palkkaero työntekijäryhmän tasolla, kun myös laissa säädetyt lisäedellytykset täyttyvät; ei vielä hyväksytty.
Lue lähde- Raportointiraja
- 100 työntekijää
- Raportointimalli
- Ehdotettu hybridi / keskitetty Palkkaeroraportoinnin tietojen tuottamisen ja ilmoittamisen malli: työnantaja laskee, viranomainen laskee, yhdistelmämalli, ehdotettu, aiempi tai ei mallia.
- Ensimmäinen raportti, vähintään 250 työntekijää
- Työnantajan ilmoitus viimeistään 2.5.2028 (vuoden 2027 tiedot); toimitus Tilastokeskukselle viimeistään 7.6.2028
- Ensimmäinen raportti, 100–149 työntekijää
- Työnantajan ilmoitus viimeistään 2.5.2031 (vuoden 2030 tiedot); toimitus Tilastokeskukselle viimeistään 7.6.2031
- Vaaditut mittarit
- EU:n seitsemän mittaria; ehdotuksessa kuusi mittaria lasketaan keskitetysti kansallisista tiedoista, ja työnantaja vastaa itse samaa tai samanarvoista työtä tekevien ryhmien mittarista. Art. 9(1): Seitsemän mittaria: keskimääräinen palkkaero, muuttuvien palkanosien palkkaero, mediaanipalkkaero, muuttuvien palkanosien mediaaniero, muuttuvia palkanosia saavien osuus sukupuolittain, sukupuolijakauma palkkakvartiileittain sekä työntekijäryhmäkohtainen palkkaero peruspalkan ja muuttuvien palkanosien mukaan eriteltynä.
- Aiempi sääntely
- Nykyinen velvoite laatia tasa-arvosuunnitelma ja palkkakartoitus, kun palveluksessa on vähintään 30 työntekijää, jatkuu ehdotuksen rinnalla.
- Täytäntöönpanon virallinen vaihe
- Julkaistu luonnos
- Soveltamisala
- Koko maa
Seuraava virstanpylväs
HE 129/2026:n käsittely eduskunnassa; tulorekisterin ohjeita päivitetään lainsäädännön edetessä; ehdotetun raportoinnin valmistelu alkaa vähintään 150 työntekijän työnantajilla niistä palkkatiedoista, joiden palkanmaksukausi alkaa 1.1.2027 tai myöhemmin.
Ensisijaiset lähteet
- Hallituksen esitys HE 129/2026 vp: naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja siihen liittyvien lakien muuttaminen Ensisijainen lähde, tarkistettu 21.10.2026
- Täytäntöönpanon virallinen vaihe Julkaistu luonnos · proposed · Varmuus: korkea
- Työnantajan keskeiset velvoitteet Ei vielä voimassa · proposed · Varmuus: korkea
- Täytäntöönpanon laajuus Koko maa · proposed · Varmuus: korkea
- Palkkahaarukka rekrytoinnissa Kyllä · proposed · Varmuus: korkea
- Kielto kysyä aiempaa palkkaa Kyllä · proposed · Varmuus: korkea
- Oikeus saada palkkatietoja Kyllä · proposed · Varmuus: korkea
- Vastausaika 2 kuukautta · proposed · Varmuus: korkea
- Raportointiraja 100 · proposed · Varmuus: korkea
- Ensimmäinen raportti, vähintään 250 työntekijää Työnantajan ilmoitus viimeistään 2.5.2028 (vuoden 2027 tiedot); toimitus Tilastokeskukselle viimeistään 7.6.2028 · proposed · Varmuus: korkea
- Ensimmäinen raportti, 100–149 työntekijää Työnantajan ilmoitus viimeistään 2.5.2031 (vuoden 2030 tiedot); toimitus Tilastokeskukselle viimeistään 7.6.2031 · proposed · Varmuus: korkea
- Raportointimalli Ehdotettu hybridi / keskitetty · proposed · Varmuus: korkea
- Yhteisen palkka-arvioinnin raja 5 % · proposed · Varmuus: korkea
- Info reference period Epäselvä · unclear · Varmuus: korkea
- Info pay basis Epäselvä · unclear · Varmuus: korkea
- Info pay components scope Epäselvä · unclear · Varmuus: korkea
- Info request frequency Epäselvä · unclear · Varmuus: korkea
- Info employee reference period eligibility Virallisesta hallituksen esityksestä ei tässä tarkastelussa löytynyt aiempaan ajanjaksoon liittyvää kelpoisuusehtoa. · proposed · Varmuus: korkea
- Info normalisation method Epäselvä · unclear · Varmuus: korkea
- Reporting reference period Edellinen kalenterivuosi · proposed · Varmuus: korkea
- Reporting pay basis Tosiasiallisesti maksettu / ansaittu palkka · proposed · Varmuus: korkea
- Reporting pay components scope Poikkeava / muokattu · proposed · Varmuus: korkea
- Reporting population basis Säännöllisesti vähintään 100 työntekijää kalenterivuoden aikana; rajaa arvioidaan koko vuoden ajalta, ja sen katsotaan ylittyvän, jos se ylittyy vähintään yhdeksän kuukauden ajan. Mukaan luetaan kaikki omat työntekijät sijainnista riippumatta, myös ulkomaille lähetetyt; ulkomaisen kiinteän toimipaikan työntekijät jätetään pois, jos heille maksetaan palkka paikallisten säännösten mukaan; lyhytaikaiset ja kausityöntekijät voidaan jättää pois; mukana on vain oma yhtiö, ei konserni; kokouspalkkioiden ja työkorvausten saajat jätetään pois. · proposed · Varmuus: korkea
- Reporting normalisation method Tosiasiallisesti maksetut palkat; ryhmäkohtaiset erot lasketaan erikseen tunti- ja vuosiansioista kaavalla naisten keskiarvo / miesten keskiarvo × 100 pyöristettynä lähimpään kokonaislukuun. Osatekijöiden laskentaan otetaan mukaan vain viranomaisen luettelemat tulolajit. Yhden sukupuolen ryhmät merkitään ilman palkkaeroa; ero raportoidaan myös silloin, kun toista sukupuolta edustaa vain yksi työntekijä. Aiheettomasti maksetut erät käsitellään alkuperäisen tulolajin mukaisesti palkkaa vähentämättä; takaisinperinnät vähentävät vastaavaa palkanosaa. · proposed · Varmuus: korkea
- Employer required input data Eritellyt 200-sarjan rahapalkkatulolajit, työsuhteen tyyppi (kokoaikainen tai osa-aikainen), säännöllinen viikkotyöaika, osa-aikaprosentti sekä kullekin työntekijälle yksi työnantajan määrittelemä samaa tai samanarvoista työtä tekevien ryhmä. Ryhmän on perustuttava objektiivisiin, syrjimättömiin ja sukupuolineutraaleihin kriteereihin. Työnantajan on kohdistettava viranomaisen luettelemat tulolajit peruspalkkaan, palkanlisiin ja muuttuviin palkanosiin sekä tuotettava ryhmäkohtaiset tunti- ja vuositulokset. · proposed · Varmuus: korkea
- First data period needed Vähintään 150 työntekijän työnantajilla vuoden 2027 tiedot ensimmäiseen ilmoitukseen 2028; 100-149 työntekijän työnantajilla vuoden 2030 tiedot ensimmäiseen ilmoitukseen 2031. · proposed · Varmuus: korkea
- Own pay information Kyllä · proposed · Varmuus: korkea
- Comparator information Kyllä · proposed · Varmuus: korkea
- Comparator information start 1.1.2027 (ehdotettu) · proposed · Varmuus: korkea
- Annual average information start · proposed · Varmuus: korkea
Muutoshistoria
Viimeisimmät päivitykset
Suomi selventää ehdotetun palkka-avoimuusraportoinnin toteutustapoja
Tulorekisteri on julkaissut viralliset webinaariaineistot, joissa selvennetään, mitkä työnantajat ja työntekijät kuuluvat raportoinnin piiriin ja miten työntekijäryhmät, poissaolot ja vaadittavat...
Tasa-arvovaltuutettu vaatii muutoksia palkka-avoimuutta koskevaan hallituksen esitykseen
Tasa-arvovaltuutettu on nostanut eduskunnalle antamassaan lausunnossa esityksestä HE 129/2026 esiin toimeenpanoon liittyviä huolia. Suositukset eivät ole muuttaneet esitystä.
Tulorekisteri laajensi palkka-avoimuustietojen ilmoitusohjetta
Tulorekisteri on laajentanut lakiesityksen varassa olevaa palkka-avoimuusohjettaan.
Tulorekisteri julkaisi yksityiskohtaisen ohjeen palkka-avoimuustietojen ilmoittamisesta
Tulorekisteri on julkaissut yksityiskohtaisen soveltamisohjeen hallituksen esityksen HE 129/2026 mukaisesta raportointimallista.
Suomi julkaisi virallisen sukupuolineutraalin työn vaativuuden arviointimallin
Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut vapaaehtoisen kuuden tekijän mallin, jonka avulla työnantajat voivat arvioida samaa ja samanarvoista työtä.
Evenpay ylläpitää tätä sivua virallisten ensisijaisten lähteiden pohjalta ja tarkistaa sisällön ennen julkaisua. Sivu on yleistä tietoa eikä oikeudellista neuvontaa. Vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltioittain ja muuttuvat kansallisten lakien edetessä. Ehdotetuiksi merkityt luvut voivat vielä muuttua.
Saat tiedon, kun Suomi etenee
Tarkistamme jokaisen muutoksen virallisista lähteistä ennen kuin se päätyy seurantaan. Valitse itsellesi tärkeät maat, niin samat päivitykset tulevat myös sähköpostiisi.
Vain lainsäädäntöpäivityksiä, ei markkinointia. Tilauksen voi perua milloin tahansa.
