Siirry sisältöön

Palkka-avoimuus Ranskassa

Julkaistu luonnos Päivitetty viimeksi 15.10.2026
  • Palkkatietopyynnöt 10.9.2026

    Oma palkkataso sekä sukupuolen mukaan eritellyt keskimääräiset palkkatasot samaan työntekijäryhmään kuuluvista, jotka tekevät samaa tai samanarvoista työtä. Jos tietojen antaminen voisi paljastaa tunnistettavan kolmannen henkilön palkan, ehdotetaan välillistä vastausmenettelyä.

  • Vastausaika Yksityinen sektori: enintään kaksi kuukautta pyynnöstä. Julkinen sektori: vastausaika vahvistetaan asetuksella.

    Jokaisesta pyynnöstä alkaa määräaika. Vastaaminen edellyttää, että palkkarakenteet ja samanarvoisen työn ryhmittelyt ovat jo valmiina.

  • Aiempaa palkkaa ei saa kysyä

    Hakija saa tiedon palkkahaarukasta ennen haastattelua, eikä työnantaja saa kysyä hänen nykyistä palkkaansa.

Ranska ei ole vielä säätänyt lakia EU:n palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanosta. Virallinen valmistelu on pitkällä, mutta itse tekstiä ei ole julkaistu eikä vahvistettu.

Varmaa on se, että kansalliskokoukselle (Assemblée nationale) on raportoitu julkaisemattoman lakiluonnoksen (avant-projet) lähettämisestä työmarkkinaosapuolille 6.3.2026. Samassa parlamentin asiakirjassa kuvataan ehdotettuja piirteitä, kuten 50 työntekijän raportointiraja ja palkkahaarukat työpaikkailmoituksissa, mutta ne ovat ehdotuksia eivätkä velvoitteita. Hallitus totesi senaatille 18.6.2026 antamassaan erillisessä vastauksessa, että neuvottelut ovat loppusuoralla ja että esitys voisi sen jälkeen edetä parlamenttiin, kun Conseil d’État on antanut siitä lausuntonsa. Virallista lähettämistä ei kuitenkaan ole vahvistettu ensisijaisesta lähteestä.

Sillä välin Ranskan nykyinen ammatillisen tasa-arvon indeksi pysyy voimassa. Sitä sovelletaan jo vuosittain työnantajiin, joilla on vähintään 50 työntekijää, ja Ranskan lähestymistapaa pidetään kaikkiaan EU:n vähimmäistasoa tiukempana.

Toimenpide

Laki tai toimenpide
Projet de loi n° 944 (2025-2026) portant transposition de la directive (UE) 2023/970; ammatillisen tasa-arvon indeksi (Index de l’égalité professionnelle) pysyy voimassa siirtymäkauden ajan
Keskeiset velvoitteet alkavat
Ehdotuksen mukaan yksityistä sektoria koskevan 1 artiklan voimaantulo vahvistetaan asetuksella viimeistään vuoden kuluttua lain vahvistamisesta. Hallitus aikoo käyttää nykyistä indeksiä vuoden 2027 ilmoituksessa ja uutta indeksiä vuodesta 2028 alkaen; työntekijäryhmäkohtaisen mittarin käyttöönottoa voidaan lykätä enintään 3 vuodella 100-149 työntekijän ja enintään 6 vuodella 50-99 työntekijän työnantajilla. Julkisella sektorilla uudet mittarit on tarkoitus ottaa käyttöön vuodesta 2028 alkaen työnantajilla, joilla on vähintään 150 työntekijää, ja 1.6.2030 alkaen muilla soveltamisalaan kuuluvilla julkisilla työnantajilla.
Keitä koskee
Ehdotettu koko maata koskeva kokonaisuus kattaa sekä yksityiset että julkiset työnantajat. Työntekijän oikeus saada palkkatietoja ei riipu henkilöstömäärästä; yksityisen sektorin raportointi ja palkkaerojen korjaaminen alkavat 50 työntekijästä, ja 50-99 työntekijän työnantajilla menettelyt ovat kevyempiä. Nykyisen ammatillisen tasa-arvon indeksin velvoitteet pysyvät voimassa siirtymäkauden ajan.

Mitä laki edellyttää

Miten Ranska poikkeaa direktiivistä

Ranskan ehdotettu malli alittaa direktiivin raportointirajan: uutta raportointi- ja korjausmallia sovellettaisiin 50 työntekijästä alkaen, ja 50-99 työntekijän työnantajilla menettelyt olisivat kevyempiä. Kuusi yksityisen sektorin mittaria on tarkoitus laskea valmiiksi DSN-palkkailmoitusten pohjalta; työntekijäryhmäkohtainen mittari perustuu työnantajan omiin ryhmiin, ja 50-249 työntekijän työnantajat raportoisivat sen kolmen vuoden välein. Erillisen ehdotuksen mukaan työpaikkailmoituksessa olisi kerrottava arvioitu palkka. Korjaustoimiin velvoittava palkkaeron raja vahvistetaan asetuksella, eikä se voi ylittää 5 %:a.

Kansalliset säännöt menevät ainakin yhdessä kohdassa direktiivin vähimmäistasoa pidemmälle, joten pelkkä EU-tason vaatimuksiin varautuminen ei tässä riitä.

Mitä tämä tarkoittaa työnantajille

Toistaiseksi Ranskan velvoitteet perustuvat nykyiseen ammatillisen tasa-arvon indeksiin eivätkä itse direktiiviin. Jos työnantajalla on Ranskassa vähintään 50 työntekijää, indeksi pitäisi jo nyt ilmoittaa vuosittain. Direktiiviin perustuvat päivämäärät, rajat ja raportoitavat mittarit ovat vielä auki, ja Ranskan raportoinnin laajuuden kuvataan poikkeavan direktiivin vakiomittareista. Uusia vaatimuksia kannattaa siksi pitää vahvistamattomina, kunnes ne on virallisesti julkaistu.

  • Tasa-arvoindeksin ilmoitukset kannattaa pitää ajan tasalla jokaisessa ranskalaisessa yhtiössä, jossa on vähintään 50 työntekijää. Velvoite on jo voimassa eikä riipu direktiivin aikataulusta.
  • Lakiluonnoksen ehdotettujen piirteiden varaan ei kannata vielä rakentaa prosesseja, esimerkiksi palkkahaarukoita työpaikkailmoituksissa tai 50 työntekijän rajaa, sillä ne ovat parlamentin asiakirjoissa raportoituja ehdotuksia eivätkä vakiintunutta lainsäädäntöä.
  • Työntekijän oikeutta saada palkkatietoja, palkkahaarukan ilmoittamista ja aiempaa palkkaa koskevia sääntöjä kannattaa pitää Ranskassa vielä määrittelemättöminä. Mitään niistä ei ole vahvistettu, joten tietyn käytännön soveltumista ei kannata olettaa.
  • Lakiesityksen virallista julkaisemista tai lähettämistä kannattaa seurata: seuraava konkreettinen vaihe on, että esitys lähetetään Conseil d’État -käsittelyyn ja parlamentille.
  • Työministeriö, DREETS ja työsuojelutarkastus ovat todennäköisesti jatkossakin toimivaltaiset viranomaiset, ja tasa-arvoelimenä toimii oikeusasiamies (Défenseur des droits), kun velvoitteet vahvistetaan.

Valvonta ja avoimet kysymykset

Toimivaltainen viranomainen
Työministeriö; DREETS ja työsuojelutarkastus
Tasa-arvoelin
Oikeusasiamies (Défenseur des droits)
Seuraamukset
Ehdotuksen mukaan yksityisen sektorin hallinnolliset seuraamusmaksut olisivat enintään 1 % palkkasummasta, jos keskeinen raportointi, perusteettomien palkkaerojen korjaaminen tai työehtoneuvottelu- ja toimintasuunnitelmavelvoitteet laiminlyödään, ja yleensä enintään 450 € rikkomusta kohden yksittäisiä hakijoita tai työntekijöitä koskevissa velvoitteissa; myös muita rikosoikeudellisia seuraamuksia kiristetään.
Mikä voi vielä muuttua
Hallituksen lakiesitys PJL n° 944 on nyt julkisesti jätetty senaatille, ja se on edelleen ehdotus eikä hyväksytty laki. Keskeiset yksityiskohdat riippuvat yhä asetuksista, kuten työntekijäryhmäkohtaisen palkkaeron ja yhteisen palkka-arvioinnin tarkasta rajasta, laskentamenetelmistä ja vaiheittaisesta voimaantulosta. Vaikutusarvioinnissa käsitellään 5 %:n rajaan perustuvaa korjaus- ja palkka-arviointimallia, mutta itse lakiesitys jättää prosenttiluvun asetuksella päätettäväksi, joten kiinteää kansallista rajaa ei ole kirjattu. Conseil d’État huomauttaa lisäksi, että oikeusasiamiehen (Défenseur des droits) täysimääräinen rooli tasa-arvoelimenä edellyttää orgaanisen lain (loi organique) muutosta ja että sotilashenkilöstö on yhä soveltamisalan ulkopuolella.

Usein kysyttyä

Onko Ranska säätänyt lain EU:n palkka-avoimuusdirektiivin täytäntöönpanosta?

Ei ole. Ranska on virallisen valmistelun vaiheessa, eikä täytäntöönpanotekstiä ole julkaistu. Lakiluonnoksen on raportoitu lähetetyn työmarkkinaosapuolille 6.3.2026, mutta se ei ole vielä laki.

Mitä ranskalaisten työnantajien on nyt tehtävä palkka-avoimuuden osalta?

Tällä hetkellä sitova vaatimus on nykyinen ammatillisen tasa-arvon indeksi, jota sovelletaan vuosittain työnantajiin, joilla on vähintään 50 työntekijää. Direktiiviin perustuvat velvoitteet ja päivämäärät ovat vielä auki.

Sisältääkö Ranskan lakiluonnos palkkahaarukat työpaikkailmoituksiin tai työntekijän oikeuden saada palkkatietoja?

Parlamentin asiakirjan mukaan julkaisemattomaan lakiluonnokseen sisältyy ehdotus palkkahaarukoista työpaikkailmoituksissa, mutta sitä ei ole vahvistettu laiksi. Sitä, saavatko työntekijät muodollisen oikeuden pyytää palkkatietoja ja rajoitetaanko aiemman palkan kysymistä, ei ole vielä määritelty.

Milloin Ranskan palkka-avoimuussäännöt tulevat voimaan?

Vahvistettua alkamispäivää ei ole. Direktiiviin perustuvien keskeisten velvoitteiden alkaminen on merkitty avoimeksi, ja sekä suurten että pienempien työnantajien raportointimääräajat perustuvat nykyiseen indeksiin niin kauan kuin direktiivin mukaiset päivämäärät ovat ratkaisematta.

Vastaavatko Ranskan raportointisäännöt direktiivin vakiomittareita?

Ranskan raportoitavien mittareiden laajuuden kuvataan poikkeavan direktiivistä tai olevan muokattu eikä täsmälleen direktiivin seitsemän keskeisen mittarin mukainen. Yksityiskohtia ei ole vahvistettu julkaistussa tekstissä.

Kuka valvoo palkka-avoimuutta Ranskassa?

Toimivaltaisia viranomaisia ovat työministeriö sekä DREETS ja työsuojelutarkastus. Kansallisena tasa-arvoelimenä toimii oikeusasiamies (Défenseur des droits).

Saat tiedon, kun Ranska etenee

Tarkistamme jokaisen muutoksen virallisista lähteistä ennen kuin se päätyy seurantaan. Valitse itsellesi tärkeät maat, niin samat päivitykset tulevat myös sähköpostiisi.

Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Vain lainsäädäntöpäivityksiä, ei markkinointia. Tilauksen voi perua milloin tahansa.

Author

Karl Engelvuori

Co-founder, CEO

Karl Engelvuori is the co-founder and CEO of Evenpay. At Evenpay he leads sales, partnerships and thought leadership, helping European employers turn pay transparency from a compliance requirement into a competitive strength.

Get in touch